Ole Luonani Aina

Yöllä tuli luettua tämä loppuun. Erittäin taitavaa tekstiä ja suomennoskin oli varsin hyvä. Ishiguro onnistuu hyvin kirjoittamaan muistelevaa tekstiä, ja uskottavuutta lisää hänen tyylinsä kirjoittaa yksityiskohdista itsestäänselvästi. Ishiguro kirjoittaa tällaisia pieniä asioita niin hienosti kirjaan sisälle, että jäin miettimään oliko hänellä joku oikea, hänelle itselleen äärimmäisen tuttu paikka, jonka päälle hän kuvitteli Hailshamin kasvatuskeskuksen, tai joitakin toipumiskeskuksia.

Tarinan ydin ei ole erikoinen - mieto kolmiodraama - mutta puitteet, johon tarina sijoitetaan tekevät tarinasta erikoisen. Toisaalta voidaan tietysti ehkä kiistellä siitä, että puitteet ovat tarinan ydin, eikä henkilöiden väliset suhteet. Elintenluovuttajiksi kasvatetut lapset, jotka ovat itseasiassa klooneja, eivätkä syntyneitä lapsia. Tämän takia minun oli vaikea sijoittaa tätä tarinaa ajassa. Toisaalta puhutaan sodasta, viisi- ja seitsemänkymmentäluvusta, mutta toisaalta puhutaan kloonilapsista, jotka luodaan ainoastaan siksi, että heitä voidaan käyttää elintenluovuttajina. Aika ei kuitenkaan liene ollut kirjan tärkein pointti, joten samapa se.

Pidin kirjasta kovasti ja olen mielissäni, että tämä tuli luettua. :)

1. Never Let Me Go – Kazuo Ishiguro
2. Saturday – Ian McEwan
3. On Beauty – Zadie Smith
4. Slow Man – J.M. Coetzee
5. Adjunct: An Undigest – Peter Manson
6. The Sea – John Banville
7. The Red Queen – Margaret Drabble
8. The Plot Against America – Philip Roth
9. The Master – Colm Tóibín
10. Vanishing Point – David Markson

Frankenstein

Eilen illalla sain luettua Mary Wollenstonecraft Shelleyn Frankensteinin. Tämä on listan loppupäässä numerolla 931.

Tämä kirja oli mielenkiintoinen lukea. Olen tietenkin kuullut tästä elokuvana ja kirjana ja tiesin, että tarina kertoo miehestä, joka luo hirviömäisen olennon. En kuitenkaan ollut koskaan nähnyt tämän kirjan tarinan kertovaa elokuvaa, joten en tuntenut tarinaa sen syvällisemmin tai tiennyt miten se loppuu.

Tykkäsin kirjasta, vaikka välillä siinä käytettiin hyvin vanhahtavaa kieltä. Luin kirjan siis englanniksi, ja silmään pisti välillä hyvin ärsyttävään tyyliin sanakäänteet kuten "every one thy lovedst" ja "thou hasdt forsaketh". En ole varma onko tämä vanhanmallinen teitittelymuoto, joka tuntuu pöhköltä sellaisen ihmisen silmään, joka on oppinut englantia vasta 1990-luvulla, mutta hupsulta se tuntuu muun, normaalintuntuisen kielen seassa.

Tarina itsessään on hyvin traaginen, jossa Victor Frankenstein luo nuoruuden innossaan hirviön, joka kääntyy luojaansa vastaan, ja Frankenstein menettää suunnilleen kaikki ihmiset joita rakastaa. Tarina rakentuu tarina tarinan sisällä-tyyliin, jossa ensin aloitetaan raamikertomuksella (mies kirjoittaa siskolleen kirjettä pitkältä laivamatkalta), jossa tavataan Frankenstein, joka alkaa kertoa omaa tarinaansa (jota raamikertomuksen mies kirjoittaa muistiin siskolleen). Tarinan eräässä vaiheessa tulee kohta, jossa myös Frankensteinin hirviö saa kertoa oman tarinansa (jonka hän siis kertoo luojalleen). Sinällään mielestäni tämä menee jo vähän turhankin moninkertaiseksi, mutta rakenne oli selkeä ja tarinaa oli helppo seurata. Yleisesti kieli on vähän korkealentoista ja sen lukeminen englanniksi vaatii melko hyvän ja laajan sanavaraston. Suomenkielisestä versiosta en osaa luonnollisestikaan sanoa..

Ymmärrän kuitenkin miksi tämä kirja kuuluu yleissivistykseen, sillä vaikka tämä ei nykyaikana ole millään lailla uutta, yllätyksellistä tai karmivaa, niin tämä oli varmasti sitä julkaisuaikanaan.

Challenge Accepted!

Koulun takia ns. hupilukeminen on taas vuoden aikana ollut todella vähällä. Nyt on jakso virallisesti vaihtunut ja koulutaakka helpottanut. Kesä näyttää todella tyhjältä, kun vielä ei ole siunaantunut harjoittelu- tai työpaikkaa kesälomalle, enkä tiedä osaanko olla paria kuukautta tekemättä mitään. Olen siis yrittänyt keksiä halpoja tapoja kuluttaa aikaa. Jos näpsäkästi laskee yhteen 1+1 näistä sanomista, niin tulee siihen tulokseen, että kirjasto tulee varmaankin olemaan kovassa kulutuksessa. Tätä varten halusin kerätä itselleni listaa sellaisista yleissivistykseen kuuluvista kirjoista, joita en ole lukenut.

Listalla on muitakin kirjoja, mutta pääosin se koostuu tällä hetkellä listology.com sivulta löytyneestä ”1001 Books you must read before you die”-listasta. Haave olisi että lukisin kirjan viikossa, jolloin koko listan lukemiseen menisi mohohooonta vuotta ja tuskin on realistista, että kouluvuoden aikana pystyisin tähän tahtiin. Enkä suoraan sanottuna ole täysin varma, että saisin kaikkia kirjoja kätösiini, mutta onpahan jotakin projektia. Ja löytyy sieltä jonkin verran myös kirjoja, jotka olen jo joskus lukenut. :)

Kirjat on listalla minun nähdäkseni aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Ensimmäiset 10 kirjaa:

1. Never Let Me Go – Kazuo Ishiguro
2. Saturday – Ian McEwan
3. On Beauty – Zadie Smith
4. Slow Man – J.M. Coetzee
5. Adjunct: An Undigest – Peter Manson
6. The Sea – John Banville
7. The Red Queen – Margaret Drabble
8. The Plot Against America – Philip Roth
9. The Master – Colm Tóibín
10. Vanishing Point – David Markson

Tarkoitus olisi aloittaa ensi viikolla, mutta minulla on vielä Frankenstein (joka on myös listalla) kesken.